maanantai 2. heinäkuuta 2012

Oklahoma Cityyn historiallista route 66:sta pitkin


Näkymää vanhalla route66-tiellä Springfieldin ja Oklahoma Cityn välissä.

Bass Pro Shopista matka jatkui kohti seuraavaa osavaltiota ja seuraavaa majapaikkaa, eli Oklahoma osavaltion suurinta kaupunkia Oklahoma Cityä kohti. Tällä välillä on eniten säilynyttä alkuperäistä ja kunnostettua Route 66 –tietä, joten tällä kertaa ajoimme enimmäkseen tällä historiallisella Amerikan äititiellä. Toki tämä reitti on hitaampi ja pidempi, mutta samalla maisemiltaan ja fiilikseltään upeampi. Lisäksi route 66:sta kutsutaan näiden kaupunkien välillä free routeksi, sillä tällä välillä uudempi moottoritie on maksullinen.
Iggy's Diner edustaa edelleen rakennukseltaan 40-lukua. Sisällä oli amerikkalaiseen tyyliin kromattu baaritiski.
Route 66 kiemurteli koko matkan uuden moottoritien puolelta toisella ja maisema oli erittäin mäkistä. Nopeusrajoitukset route 66:lla vaihtelivat 55:stä mph:sta 66 mph:n, kun ne moottoritien puolella ovat tyypillisesti 75 mph. Maisema tällä välillä oli edelleen erittäin vehreää ja jopa metsäisää.
Ensimmäisen stopin teimme Carthagen Iggy Dinerissä, joka on tarjoillut hampurilaisia 40-luvulta asti perinteisessä amerikkalaisessa kromatussa talossa. Hampurilaiset olivat todella maukkaita ja isoja. Mukava lisä oli myös, että lisukkeeksi sai valita jotain muutakin kuin perinteisiä ranskalaisia. Kaikille asiakkaille annettiin myös matkaevääksi mukilliset juotavaa mukaan, mikä tulee näillä säillä todellakin tarpeeseen.
Matkan varrella on paljon pikkukyliä, joista löytyy kuvattavaa.
Jälkimmäisen stopin teimme Bristolissa Russ’ Ribs nimisessä ravintolassa, joka on tarjonnut maukkaita sandwichejä jo 100 vuotta. Koska olimme jo ennestään melko täynnä edellisen stopin hampurilaisista, tilasimme vain yhden annoksen. Tilasimme voileivän, jonka välissä oli suuria possun ribsejä ja tietysti iso kasa ranskalaisia. Tarjoilijalta tulikin asiallinen huomautus, että voileipää ei kannata suinpäin haukata, sillä välissä on luita. Ribsit olivat erinomaisia, mutta ne olivatkin ainoa erinomainen osuus tässä ateriassa. Tästä matka jatkuikin sitten suoraan Oklahoma Cityyn ja pituutta tällä kertaa kertyi 302 mailia, eli 486 km.
Russ' Ribs oli sisältä sisustettu ihmisten tussikirjoituksilla, joita sai tehdä halutessaan lisääkin.
Tämän sandwichin ribsit olivat mehukkaita ja hyviä, mutta muuten annos ei ollut kovinkaan ihmeellinen.

Ei kommentteja: